Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything

Bride.Ru

Books Menu

Home
Author Catalog
Title Catalog
Sectioned Catalog

 

- The Kalevala - 80/116 -


tahi torven toitotuksen, lyöte maata mättähälle, nurmelle nukahtamahan, tunge korvasi kulohon, paina pääsi mättähäsen! Tahi korpehen kokeos, saaos sammalhuonehesen, mene toisille mä'ille, muille kummuille kuvahu, jottei kuulu karjan kello eikä paimenen pakina! "Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen, kaunoiseni! En sua kiellä kiertämästä enkä käymästä epeä; kiellän kielen koskemasta, suun ruman rupeamasta, hampahin hajottamasta, kämmenin käpyämästä. "Käyös kaarten karjamaita, piilten piimäkankahia, kierten kellojen remua, ääntä paimenen paeten! Konsa on karja kankahalla, sinä suolle soiverraite; kun karja solahti suolle, silloin korpehen kokeos! Karjan käyessä mäkeä astu sie mäen alatse; karjan käyessä alatse mene sie mäkeä myöten! Astuessansa aholla sinä viere viiakkoa; viiakkoa vierressänsä sinä astuos ahoa! Kule kullaisna käkenä, hope'isna kyyhkyläisnä, siirry siikana sivutse, veteleite veen kalana, viere villakuontalona, kule pellavaskupona, kätke kynnet karvoihisi, hampahat ikenihisi, jottei karja kammastuisi, pieni vilja pillastuisi! "Anna rauha raavahille, sorkkasäärille sovinto, käyä karjan kaunihisti, soreasti sorkutella poikki soista, poikki maista, halki korven kankahista, ettet koske konsakana, rupea rumanakana! "Muista muinainen valasi tuolla Tuonelan joella, kynsikoskella kovalla, Luojan polvien e'essä! Lupa sulle annettihin kolme kertoa kesässä käyä kellon kuuluvilla, tiukujen tirinämailla, vaan eipä sitä suattu eikä annettu lupoa ruveta rumille töille, häpeähän hämmentyä. "Jos sulle viha tulisi, hampahat halutteleisi, visko viitahan vihasi, honkihin pahat halusi! Hakkoa lahoa puuta, kaa'a koivunpökkelöitä, vääntele vesihakoja, määhki marjamättähiä! "Kun tulevi ruoan tarvis, syöä mielesi tekevi, syö'ös sieniä metsästä, murra muurahaiskekoja, juuria punaisen putken, Metsolan mesipaloja ilman ruokaruohoittani, minun henkiheinittäni! "Metsolan metinen amme hapata hihittelevi kultaisella kunnahalla, hope'isella mäellä: siin' on syöä syölähänki, juoa miehen juolahanki, eikä syöen syömät puutu, juoen juomiset vähene. "Niin teemme ikisovinnot, ikirauhat ratkoamme eleäksemme ehosti, kesän kaiken kaunihisti: maat on meillä yhtehiset, evähät erinomaiset. "Vaan jos tahtonet tapella, eleä soan tavalla, tapelkamme talvikauet, lumiajat luskailkamme! Suven tullen, suon sulaen, lätäkköjen lämmitessä ellös tänne tulkokana karjan kullan kuuluville! "Josp' on tullet näille maille, sattunet saloille näille, täällä aina ammutahan. Kun ei ampujat kotona, on meillä osaavat vaimot, emännät alinomaiset, jotka tiesi turmelevi, matkasi pahoin panevi, ettet koske konsakana, rupea rumanakana ylitse tahon Jumalan, päitse auvon autuahan. "Oi Ukko, ylijumala! Kun kuulet toen tulevan, muuta muiksi lehmäseni, kamahuta karjaseni, kiviksi minun omani, kantoloiksi kaunoiseni, kumman maata kulkiessa, vantturan vaeltaessa! "Kun ma otsona olisin, mesikämmennä kävisin, en mä noissa noin asuisi aina akkojen jaloissa. Onpa maata muuallaki, tarhoa taempanaki juosta miehen joutilahan, virattoman viiletellä, käyä halki kämmenpääsi, poikki pohkealihasi, sinisen salon sisässä, korven kuulun kainalossa. "Käpy- on kangas käyäksesi, hiekka helkytelläksesi, tie on tehty mennäksesi, meren ranta juostaksesi Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laakeahan. Siell' on onni ollaksesi, armas aikaellaksesi, käyä kengättä kesällä, sykysyllä syylingittä suurimmilla suon selillä, leve'illä liettehillä. "Kun et tuonne mennekänä etkä oike'in osanne, ota juoni juostaksesi, polku poimetellaksesi tuonne Tuonelan salolle tahi Kalman kankahalle! Siell' on suohut sorkutella, kanervikko kaalaella, siellä Kirjos, siellä Karjos, siellä muita mullukoita rautaisissa rahkehissa, kymmenissä kytky'issä. Siellä laihatki lihovat, lihaviksi luutki saavat. "Lepy, lehto, kostu, korpi, lempeä, salo sininen! Anna rauha raavahille, sorkkasäärille sovinto tänä suurena suvena, Herran hellennä kesänä! "Kuippana, metsän kuningas, metsän hippa halliparta! Korjaele koiriasi, raivaele rakkiasi! Pistä sieni sieramehen, toisehen omenamarja, jottei henki haisahtele, tuuhahtele karjan tuuhku! Silmät silkillä sitele, korvat kääri käärehellä, jottei kuule kulkevia, ei näe käveleviä! "Kun ei tuosta kyllin liene, ei vielä kovin varone, kiellä poies poikoasi, epeä äpärettäsi! Saattele saloilta näiltä, näiltä rannoilta rapoa, kape'ilta karjan mailta, leve'iltä liepehiltä! Kätke koirasi kolohon, rakkisi rapoa kiinni kultaisihin kytky'ihin, hihnoihin hope'isihin, jottei pilloa pitäisi, häpehiä hämmentäisi! "Kun ei tuosta kyllin liene, ei vielä sitä varone, Ukko, kultainen kuningas, hope'inen hallitsija, kuule kultaiset sanani, armahaiset lauseheni! Paina panta pihlajainen


The Kalevala - 80/116

Previous Page     Next Page

  1   10   20   30   40   50   60   70   75   76   77   78   79   80   81   82   83   84   85   90  100  110  116 

Schulers Books Home



    Related Links:

 Games Menu

Home
Balls
Battleship
Buzzy
Dice Poker
Memory
Mine
Peg
Poker
Tetris
Tic Tac Toe

Google
 
Web schulers.com
 

Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything