Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything

Bride.Ru

Books Menu

Home
Author Catalog
Title Catalog
Sectioned Catalog

 

- Kanteletar - 30/161 -


Punapaulahan paneksen, Pää on silkkihin siottu, Hiukset pantu palmikolle."

"Arkena parempi aika; Silloin naios poikueni! Ota olkihuonehesta, Riusanvarresta valitse, Kivenpuusta kihlaellos; Joll' on nurin nuttu päällä, Takki valmis tahtomatta; Jonk' on huntu huutehessa, Perä petkelen tomussa, Varsi jauhon valkiassa."

89. Tavattava tyttö.

Emo neuoi poikoansa, Vaimo lastansa varotti: "Ellös vainen, poikaseni, Juosko juhlina kosissa! Tyttöä ei piä tavata Kiviseltä kirkkotieltä, Siellä veltotki verassa, Laiskat lainavaattehessa, Pahallaki paita päällä, Tuhmimmalla pää tukossa. Tyttöä pitää tavata Riihestä rimuamasta, Heinästä hämyämästä; Jok' on riski riihenpuija, Hempulainen heinänlyöjä. Tyttöä pitää tavata Kivenpuusta kiikkumasta, Käsivarsin vaapumasta, Navetasta nainen saaha, Riihestä rivahka piika, Taitava talon miniä, Koria kotoinen vaimo; Jok' on joutusa jalalta, Sormilta hyvin soria, Askareihin aina valmis, Valpas aamulla varahin."

90. Wäinämöisen sanoja.

Läksi veljekset vesille, Emon lapset lainehille; Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti kolmesta pahasta: Vesillä viheltämästä, Lainehilla laulamasta, Venehessä vieremästä, Purressa parahtamasta.

Oli veljekset vesillä, Emon lapset lainehilla; Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti kolmesta pahasta: Suolimasta siian suolta, Hauin vuolta vuolimasta, Syömästä kalankutuja. Noin se virkkoi Wäinämöinen, Ennensyntynyt pakasi, Nuoremmalle veiollensa: "Ei sinun pitäisi syöä, Ei sinun, ei muienkana, Siian suolta, hauin vuolta, Ahvenen alaista puolta, Kuujasen kutumätiä."

Tuli veljekset vesiltä, Emon lapset lainehilta; Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti kolmesta pahasta: Yksin öillä kulkemasta, Humalassa huutamasta, Maantiellä makoamasta, Syänyöllä soutamasta. Vaan ei kiellyt Wäinämöinen, Evännyt suvannon sulho, Hukkuvata huutamasta, Kuollutta makoamasta.

Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Atroa poron perästä, Lapin maasta taikinoa; Kielti uimasta uhalla, Veikan vettä soutamasta.

Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kukkaroa paikattua Vyöltä miehen naimattoman; Kielti työtöntä taloa, Toukoa tekemätöntä.

Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti maata miehetöntä, Kirvehetöntä kyleä, Eloa emännätöntä, Koiratonta kartanoa.

Vielä kielti Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kullalle kumartamasta, Hopialle horjumasta, Vanhan nuorta tahtomasta, Kaunista käkeämästä.

Sanoi vanha Wainamöinen, Nuoremmalle veiollensa: Kaunis on kattila tulella, Vaikka vettä kiehukohon; Hyvä mieli miehen päässä, Vaikka ilman istukohon-- Väki ei väännä hartioita, Säre ei mieli miehen päätä.

Sanoi vanha Wäinämöinen, Nuoremmalle veiollensa: Hoia hongaista venettä, Hoia hongan vestäjätä; Pah' on orja palkatonna, Paha paljon palkan kanssa-- Osallahan mies elävi, Koira toisen kohtalolla.

Sanoi vanha Wäinämöinen, Nuoremmalle veiollensa: Suo vilja vihattavalle, Rahat raukoteltavalle!-- Hullu saapoa vihaavi, Siitä saapi saamatonki, Viha viepi viljan maasta, Kateus kalan veestä.

Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Aina auttavi Jumala, Ajan kunki katkasevi; Viipyen erät paremmat, Kauan ollen kaunihimmat-- Harvoin syötti harva verkko, Silloin suurilla kaloilla.

Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Jumalass' on juoksun määrä, Ei miehen ripeyessä; Juokseva johonki saapi, Käypä kauas kerkiävi-- Usein käypi käypä härkä, Kun jo hengästyi hevonen.

Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Sitä kuusta kuuleminen, Jonka juuressa asunto; Kiitä muille muita maita, Itselle omia maita-- Omat maat makuisimmat, Omat metsät mieluisimmat.

Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Väli on väätyllä vitsalla, Väli vääntämättömällä; Mies tulevi neuotusta, Koira neuomattomasta-- Tieto ei miestä tieltä työnnä, Neuo syrjähän syseä.

Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Soisin Suomeni hyväksi, Karjalan kaunihiksi; Hyvin aina elettäväksi, Kunnialla kuoltavaksi-- Laiskat Lappihin menevän, Muut veltot Wiron vesille.

91. Lintuin keräjät.

Köyhä mies ketoa kynti, Sekä kynti, jotta kylvi,


Kanteletar - 30/161

Previous Page     Next Page

  1   10   20   25   26   27   28   29   30   31   32   33   34   35   40   50   60   70   80   90  100  110  120  130  140  150  160  161 

Schulers Books Home



    Related Links:

 Games Menu

Home
Balls
Battleship
Buzzy
Dice Poker
Memory
Mine
Peg
Poker
Tetris
Tic Tac Toe

Google
 
Web schulers.com
 

Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything