Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything

Bride.Ru

Books Menu

Home
Author Catalog
Title Catalog
Sectioned Catalog

 

- Kanteletar - 6/161 -


virsikirjoissa, Sionin virsissä, Achreniuksen juhlavirsissä ja muissa kirjoissa. Ne ovat kaikki präntätyitä, ja sen tarvitsevatki olla, sillä niitä olisi muuten vaikiampi muistaa, kun kansanlauluja, koska kieli ja ajatukset niissä tavallisesti eivät ole selviä, vaan enemmin eli vähemmin sekavia kumpasetki.--Maallisia nykyisemmän ajan lauluja on usiammasta laadusta. Rantamailla ja Hämeessä niitä osittain käännetään ruotsista, osittain tehdään uusia, vaan ruotsin mukaan, taikka muuten entisestä Suomen laulusta poikkeavaisesti. Muutamia niistä tavataan jo ulommaksiki Savoon ja Karjalaan levenneenä, joissa myös itsissäki toisinaan uusia lauluja sihen laatuun ilmautuu. Ne ovat enimmästi pränttäämättömiä monilla erinäisillä nuoteillansa. Syntymäpaikoillani etelä Suomessa tuli viimeistäki joka viides vuosi uusia lauluja entisten siaan. Entisiä uusien ilmautessa ruvettiin vanhantapaisina pitämään ja saivat unohtua. Niille uusille tuli pian sama vuoro eteen. Ainoastaan muutamia, joko aineensa eli nuottinsa tähden, muisteltiin kauemmin. Pitäjän suutarit, räätälit, sepät, nikkarit ja muut mestarusmiehet olivat niiden levittäjiä, usein tekijöitäki. Näytteeksi panemma tähän muutamia semmoisia lauluja. Joka tahtoo, niistä myös saapi tilaisuuden tutkia Suomen nykyaikoina vallan ottavata laulua entisen rinnalla ja oman mielensä mukaan parahiten arvella kummanki somuudesta ja muista etuisuuksista.

1. Kreivin sylissä istunut.

Minä seisoin korkialla vuorella, Viheriäisessä laksossa; Näin, näin minä laivan seilaavan, Kolme kreiviä laivalla.

He laskivat laivan rannalle, Kävit maallen astumaan; Ja se nuorempi kreiveistä kaikista Tuli minua kihlaamaan.

Hän otti sormuksen sormestaan, Ja se oli kultainen. "Katsos nyt, minun piikani ihana, Sinä saat tämän sormuksen." "En ota minä ouoilta sormusta; Mua kielsi mun äitini."-- "Ota pois, pane sormus sormeesi, Sitä ei näe äitisi!"

"Mihin panen minä nyt tämän sormuksen, Ettei minun äitini nää?-- "Sano: laksossa tuolla kun kävelin, Tämän sormuksen löysin mä."

"Elä neuo sa minua valehtelemaan, Sen äitini ymmärtää; Paljo parempi on minun sanoa: Olin nuoren kreivin sylissä."

Ja se ilta oli lämmin, ihana, Ja linnut ne lauloivat, Keto allansa kaunis ja vihanta, Kukat keolla kasvoivat.

Likka istui kreivinsä sylissä, Moni muistui mielehen; Yö joutui ja päivä oli laskenut, Hän nukkui kreivin vierehen.--

Aamulla koska likka heräsi, Hän oli ihan yksinään; Pois oli laiva lähtenyt rannalta, Pois kreiviki vierestään.

"Voi, voi mua vaivaista piikaa! Kuinka onneton nyt minä lien; Ota pois meri, vie tämä sormuski, Mitä tällä mä käessäni teen."

"Nyt näen mä sen ehkä myöhään, Että muita hän rakasti, Minun jätti surussani itkemään, Ja viekkaasti vietteli."

2. Petetty nuorukainen.

Nuori mies kihlasi morsiamen, Otti oman kullan, Meni sitte vieraille maille, Lupasi pian tulla--.

Oli hän siellä vuotta kaksi, Oli kolme vuotta; Kulta luuli kuolleheksi, Tainnut ei enää outtaa.

Nuori mies tuli vierailta mailta, Tuli hän kotiansa, Meni kultansa kartanohon, Tervehti kultoansa.

Nuori mies tuli vierailta mailta, Meni kultansa luoksi; Kulta se tuosta valjeni Ja ve'et silmistä juoksi.

"Miksis kultani valjenit, Et ole niinkun muinen?"-- "Täytyipä minun valjeta, Kun minull' on kulta toinen."

"Toiseen olen vihittynä, Kihlat toiselta saanut; Toinen minua toivotteli, Toisen kanss' olen maannut."

Kulta se tuosta surkutteli, Paniin pahoillensa, Erokirjan kiijotti Ja antoi kullallensa.--

"Kirjan nyt minä kirjotin Ja annan sinulle tässä; Et nyt kauan enempi Mua näe maalimassa."

Veti hän miekan terävän Ja painoi itsensä läpi; Veri lähti vuotamaan, Kun väkevä virta käypi.

Tästä mahtaa jokahinen Panna mielehensä, Kuin se tekee pahasti, Joka pettää ystävänsä.

3. Morsiamen kuolo.

Illalla istuttiin istumella, Murehest' ei mitänä tietty; Va rallalla ra, va ralla ralla ra, Murehst' ei mitänä tietty.

Nuori mies sai sitte kirjasen, Ett' oli kultansa sairas; Va rahalla ra j. n. e.

Kävi hän sitte kammariin, Puki siellä parahimmat vaatteet.

Meni hän sitte tallihin, Siell' oli valkia ruuna.

Otti hän kultaisen satulan, Hopiaisten solkien kanssa.

Satuloitsi valkian ruunansa, Sitoi ne hopiaiset solet.

Läksi hän sitte ajamaan, Ajoi seitsemän peninkuormaa,

Yhtenä kauniina kesäisenä yönä, Kun moni makiasti nukkuu.

Tuli hän viheriähän lehtohon, Kuuli kun lintuset lauloi.

"Mitä te linnut niin suruisesti Täällä nyt lauleletta?"--

"Sitäpä linnut me suruisesti Täällä nyt laulelemma:

Sairas on nuoren miehen morsian, Kohta jo kuollaki taisi."

Ajoi hän vähän matkaa etemmä, Kuuli hän kellojen soivan.

Kysyi hän kellon soittajalta: "Kellenpä kelloja soitat?"--

"Kuollut on nuoren miehen morsian; Sillen mä kelloja soitan."

Ajoi hän vähän matkaa etemmä, Näki hautoa kaivettavan.

Kysyi hän hauan kaivajalta: "Kellenpä hautoa kaivat?"--

"Kuollut on nuoren miehen morsian; Sillen mä hautoa kaivan."

Ajoi hän vähän matkaa etemmä, Tuli appensa kartanohon.


Kanteletar - 6/161

Previous Page     Next Page

  1    2    3    4    5    6    7    8    9   10   11   20   30   40   50   60   70   80   90  100  110  120  130  140  150  160  161 

Schulers Books Home



    Related Links:

 Games Menu

Home
Balls
Battleship
Buzzy
Dice Poker
Memory
Mine
Peg
Poker
Tetris
Tic Tac Toe

Google
 
Web schulers.com
 

Schulers Books Online

books - games - software - wallpaper - everything